Etähoito ei heikennä palveluja vaan parantaa niitä

Paljon puhutuista digipalveluista eli etähoidosta on muotoutunut mielestäni julkisuudessa vääristynyt kuva. Terveydenhuollon ammattilaisena näen niissä paljon mahdollisuuksia kehittää hoitoa. 

Yksinkertaisimmillaan etähoitoa on tekstiviesti tai puhelinsoitto. Se voi olla netissä täytettävä oirearvio, chattipalvelu ammattilaisen kanssa, itsehoidon tai pitkäaikaissairauden seurantasovellus puhelimessa. Etähoitoa on myös viestipalvelu, johon voi jättää kysymyksen tai kuvauksen tilanteesta ammattilaiselle. 

Muotoja on siis monia eivätkä kaikki käy kaikkiin tilanteisiin. Soitot ja tekstiviestit ovat varmasti niin tuttuja ettei niitä tule etähoitona edes ajateltua. Sain juuri vastauksen omista tutkimuksistani tk-lääkäriltä tekstiviestillä. Huomattavasti helpompaa minulle, kuin odottaa lääkärin soittoa tai käydä vastaanotolla kuulemassa tulokset. 

Pahin uhkakuva on varmaan ollut kotonaan asuva vanhus, jolle lyödään kone käteen ja käsketään ottaa yhteys lääkäriin. Videovastaanotto ei toimi näin! Potilaan on itse haluttava etävastaanottoa ja pystyttävä sitä käyttämään. Potilas voi tulla hoitajan vastaanotolle, josta etäyhteys otetaan lääkäriin tai hoitaja voi tulla käymään kotiin tarvittavan laitteiston kanssa. 

Vaivan ei tarvitse olla kokonaan etävastaanotolla hoidettava vaan se voi toimia ensikontaktina ja alkuarvioinnissa. Sieltä voidaan lähettää lähivastaanotolle tai tehdä lähete laboratoriotutkimuksiin. 

Hyvinvointialueen ajatuksena on yhden luukun periaate. Asiakkaan pitäisi siis saada asiansa hoidetuksi yhdellä yhteydenotolla. Tähän etäyhteyden luovat loistavan mahdollisuuden, sillä ensiyhteyden jälkeen asiaa voidaan käsitellä moniammatillisessa verkostossa etäyhteyksin. Tämä nopeuttaa ja tehostaa nimenomaan ammattilaisten työskentelyä. 

Etähoito lisää joustavuutta hoidon tarjonnassa. Pandemian myötä yritysmaailma kävi läpi pikaisen muutoksen kokous- ja seminaarikäytännöissä eikä enää ole tarpeellista tai järkevää matkustaa koolle yhteen sijaintiin. Terveydenhuolto on uudistunut hitaammin ja etäpalveluja ovat ottaneet käyttöön eniten yksityisen palveluntarjoajat. 

Suunnitteluun on otettava mukaan potilasjärjestöjä ja asiakasraateja, jotta käytettävyys on hyvä ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näen digipalveluissa todella paljon mahdollisuuksia!

Vähemmän hoitoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Otsikko näyttää kirjoitettuna järjenvastaiselta. Tämä on silti nykytilanne. Suomessa työterveyshuolto aiheuttaa vinouman terveyskeskusten kävijäkuntaan. Työterveyshuollon taso vaihtelee työpaikasta riippuen.

Oma työnantajani, julkinen sektori, ostaa henkilöstölleen pitkälti sen, mikä on lain mukaan pakollista. Naisvaltaisella alalla naistentaudit on rajattu ulkopuolelle. Akuuttiin hoitoonkaan työterveyttä ei ole meillä tarkoitettu, joskus voi hyvällä onnella saada ajan ilmaiselle lääkärikäynnille.

Täysin toinen tilanne on yksityisellä puolella työskentelevällä puolisollani. Hänen työterveytensä hoitaa pois vaikka tikun jalasta ja sairastapauksissa yhteyttä pidetään tiiviisti. Epäilemättä palvelu on myös huomattavasti kalliimpi. Eri palveluvalikoimasta huolimatta kyseessä on kuitenkin terveyttä edistävä ja ylläpitävä palvelu, joka kuuluu vain työssäkäyville. Erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuolto kiinnittää runsaasti huomiota.

Terveyden epätasa-arvo

Entäs ne jotka eivät käy töissä? Ovat sairaita tai eläkkeellä? He maksavat itse nopeasta hoidosta yksityisellä tai hitaammasta terveyskeskuksessa. Hieman nurinkurista; jos olet jos sairas tai iäkäs, saat hoitoa vähemmän kuin ollessasi työssä ja parempikuntoinen.

Tarttumattomat-verkoston muodostavat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä maan suurin tieteellinen seura, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkoston tavoitteena on valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyö kansansairauksien ehkäisemiseksi. Verkosto on sanoittanut tasa-arvoisen terveyden edistämisen aluevaalitavoitteissaan:

Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.

Allekirjoitan tämän täysin. Kipukohtia on tällä hetkellä monia. Ensinnäkin hoitoon pääsyn vaikeus. Terveyskeskukseen ei niin vain kävellä ja takaisinsoittoautomaatit sekä heikot nettivarausohjelmat lannistavat sitkeämmänkin ajanvaraajan. Toiseksi hoidon laatu, jota ei kilpailutuksissa paljoa painoteta. Kolmanneksi SoTe-järjestelmän pirstaloituneisuus, joka tekee moniongelmaisen hoidon kokonaisuudesta reikäisen tilkkutäkin. Neljänneksi henkilökunnan pako alalta monistakin syistä, mainittakoon nyt vaikka johtaminen, palkkaus, kivikautiset organisaatiorakenteet, olemattomat etenemismahdollisuudet ja liukuhihnamaiseksi pakotettu työ. Ja nämä ovat vasta ne tärkeimmät.

Kannattaa tutustua Tarttumattomat -verkoston kotisivuihin https://www.tarttumattomat.fi ja vaalitavoitteisiin vielä tarkemmin avattuna täältä: https://www.tarttumattomat.fi/@Bin/172728/Tarttumattomien_aluevaalitavoitteet_2022.pdf .

Kuten esimerkeistä käy ilmi, verkoston työ ei tietenkään yksin riitä. Hyvinvointialueille tarvitaan hallinnollisten ja polittisten osaajien lisäksi substanssin taitajia. Niitä, jotka tuntevat asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden haasteet käytännössä. SoTe-alan rautaisia osaajia. Kehittäminen tapahtuu aina sisältäpäin, työtä tekevien ja palveluja käyttävien tiedon avulla.

Laitosäänestyksen sensitiivisyys

Tätä kirjoittaessani viimeinen ennakkoäänestyspäivä on juuri valkenemassa, sumu järven pinnalta alkaa haihtua. Äänioikeus on upea asia. Näin naisena iloitsen siitä, että Suomi antoi naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Äänioikeus on yhtäläinen, eli jokaisella on käytettävissä yksi ääni. Äänioikeus on myös luovuttamaton, eli sitä ei voi luovuttaa toiselle. Kyse on nimenomaan oikeudesta, velvollisuutta äänestämiseen ei ole. Äänestämisestä ei myöskään jää henkilöön yhdistettävää tietoa, eli jälkikäteen ei voida todentaa kuka on ketäkin äänestänyt.

Olen tehnyt paljon töitä ikääntyneiden parissa. Palveluasunnoissa, pitkäaikaisen hoidon yksiköissä, ympärivuorokautisen, tehostetun hoidon yksiköissä, sairaalaan akuuteilla ja pitkäaikaisosastoilla. Hoitopaikan nimikkeet ovat vuosien varrella vaihdelleet mutta yhteistä niille on ollut avun tarjoaminen kun päivittäiset toiminnot eivät enää itsenäisesti suju. Hyvin usein, lähes aina, selviytymisen ongelmiin liittyy muistihäiriö.

Muistisairaudet etenevät eri tavoin ja usein alkuvaiheessa ilmenevät unohdukset ja väärinkäsitykset kuitataan huumorilla. Sairauden edetessä tilanteet, joita ei pysty enää ymmärtämään, voivat aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Jotkin asiat voivat tulla niin sanotusti selkärangasta, eli sujua automaattisesti. Esimerkiksi laulaminen voi onnistua vaikka puhuminen ei enää suju. Äänestäminen voi sujua vaikkei ihmisiä enää tunne.

Olen ollut mukana useissa laitosäänestyksissä, joissa vaalivirkailijat siis saapuvat pitkä- tai lyhytaikaista hoitoa tarjoavaan laitokseen ja siellä tuolla hetkellä hoidossa olevilla on mahdollisuus äänestää. Yleensä henkilökunta on kysynyt potilailta/asukkailta etukäteen, haluavatko he käyttää äänioikeuttaan. Joskus joku haluaa, yleensä suurin osa ei. Vaalimainonta on kiellettyä, toki normaali mainosjakelu ja lehdet tavoittavat myös erilaiset laitokset.

Omalla työpaikallani sairaalassa on aina ollut selvää, ettei politiikka tai uskonto kuulu potilastyöhön. Pidempiaikaisissa yksiköissä, joissa on kyseessä yksilön loppuelämän koti, tilanne on epäselvempi. Voiko yksikössä työskentelevä ja ehdokkaana oleva nostaa puheenaiheeksi poliittisia kysymyksiä? Tai voiko oman ehdokkuutensa tuoda esiin töissä?

Mielestäni vastaus molempiin on ei. Ammatillinen etiikka hoiva- ja hoitotyössä estää käyttämästä omaa asemaa väärin. Tai toivottavasti estää. Kuulin tapauksesta, jossa pitkäaikaisen, tehostetun palveluasumisen yksikön kaikki asukkaat olivat halunneet käyttää äänioikeuttaan laitosäänestyksessä. Sehän on hieno asia! Paitsi että yksikössä hoidetaan muistisairaita ja hoitajana on kunnallisvaaliehdokas.

Päätin lisätä hoitotestamenttiini puoluekantani. Kiinnostaa kyllä hieman lakiteknisesti onko omia oikeuksiaan mahdollista rajata ennakoivasti. Ihmisyys on hauras ja sitä tulee kunnioittaa. Soisin kaikkien saavan toteuttaa loppuun saakka omia arvojaan.

Kenen hoidosta tingitään?

Turussa jokainen saa hoitoa, ainakin paperilla.

Terveyskeskukseen voi varata ajan, jos siis pääsee jonotuksesta läpi tai pystyy odottamaan takaisinsoittoa. Koronapuhelut ovat ruuhkauttaneet linjat. Sähköisen palvelun kautta ajat taas voivat mennä todella pitkälle, samalle päivälle netin kautta ei voi aikaa varata. Terveyskeskuksessa työskentelee muutama erikoislääkäri sekä erikoistumistaan suorittavia lääkäreitä pakollisella tk-jaksolla. Kesäisin terveyskeskuksiin tulevat sijaistamaan lääkärinopintojensa puolivälissä olevat kandit. Muistihoitajia tai aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneita hoitajia ei löydy kaikkialta. Lääkärin vastaanotolla aikaa on 15-20 minuuttia, josta valtaosa kuluu tietojen läpikäymiseen ja lääkityksen tarkistamiseen. Vaivoja per vastaanotto voi olla tämän vuoksi vain yksi.

Olen varma, että työntekijät yrittävät kaikkensa. Alan työmoraali on huippuluokkaa mutta pelkällä moraalilla ei pärjätä jos työntekijöitä on liian vähän potilasmäärään nähden. Me elämme pidempään ja olemme monisairaampia kuin ennen, aika ei yksinkertaisesti riitä monimutkaisten tilanteiden läpi käymiseen.

Terveyskeskukset ovat terveydenhuollon kivijalka! Siellä jos missä tarvitaan laaja ymmärrys erilaisista sairauksista ja käynnillä olisi pystyttävä hoitamaan kaikki vaivat kokonaisuutena. Terveyskeskukset on resursoitava niin, että hoitoon pääsee viikossa, puhelimeen vastataan ja ihminen pystytään kohtaamaan ja hoitamaan. Muuten annamme todella tylyn viestin juuri niille, jotka eniten palveluja tarvitsevat.

Erityisesti pitkäaikaissairaille pysyvä hoitosuhde on ehdottoman tärkeä ja heille omalääkäri on se järkevin vaihtoehto. Lääkärinuran alkutaipaleella olevat tarvitsevat tukea kokeneemmilta kollegoilta ja ohjausta varten tarvitaan enemmän erikoislääkäreitä. Myös osaavaa hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää ja sairaanhoitajien ammattitaitoa on pystyttävä hyödyntämään laajemmin tarjoamalla enemmän aikoja itsenäisille hoitajavastaanotoille.

Kaikille ei todellakaan ole vaihtoehto varata aikaa yksityislääkärille tai kipaista työterveyshuoltoon. Nämä ihmiset joko jonottavat tai heidän terveytensä jää heidän omiin käsiinsä. Vaivat voivat myös akutisoitua ja vaatia käyntiä päivystyksessä, joka ei tietenkään ole tarkoitettu pitkäaikaisille vaivoille. Entäpä sairauksien ennaltaehkäisy? Monelta infarktilta voidaan välttyä jos ajoissa ohjataan verenpaineen tarkkailuun, terveellisempään ruokavalioon ja liikunnan lisäämiseen. Yksilö tekee tietysti aina omat päätöksensä mutta terveydenhuollon on oltava saavutettavissa ja tukena.

Terveyskeskus on juuri sitä helposti saavutettavaa, kaikille suunnattua terveyden edistämistä, josta tinkiminen on kuin hölmöläisten peiton leikkaaminen. Ei paljon lämmitä.

”Äiti miksi se täti sanoi että me kuollaan?”

Viikonloppu alkoi lasten kanssa hieman eri merkeissä kuin olin ajatellut. 

Kävin 8- ja 11-vuotiaiden kanssa Tyksin vieressä R-kioskilla ostamassa viikonlopuksi herkkuja. Lapset pyörivät hyllyjen välissä ja kiinnitin huomiota varsin aggressiiviseen sävyyn myyjälle tiuskivaan, noin 30-35-vuotiaaseen naiseen. Nainen osti paninia ja myyjän lämmittäessä sitä kyseenalaisti paperin tarpeen ja koki sen häneen itseensä kohdistuvana vainona jonkun (kenen?) taholta. Pienempi tyttäreni oli naisen lähellä ja yhtäkkiä hän sanoi lapselle: ”Sinäkin kuolet, kun valitset väärän miehen. Mieti tarkkaan.”

Lasta haluaisi suojella pelolta mahdollisimman pitkään.

Tulin täysin yllätetyksi kommentista. Tyttö kirmasi peloissaan helmoihini ja lohduttelin häntä. Kioskille tuli muita asiakkaita ja väistimme kauemmas ostosten kanssa. Olin kiukuissani lapseni pelottelusta mutta en halunnut haastaa riitaa, selitin lapsille hiljaa, että täti on varmasti sairas ja siksi käyttäytyy noin. Ei tarvitse pelätä, olette tässä äidin lähellä. 

Kiinnitin lasten huomion uudestaan namuihin ja aloimme valitsemaan niitä. Nainen jatkoi vainoharhaista kommentointiaan myyjälle, joka pyysi häntä lopettamaan. Muut asiakkaat koittivat olla provosoitumatta. Nainen kiinnitti uudestaan huomionsa lapsiini ja alkoi huudella heille, miten he tulevat kuolemaan ja heidän kannattaa miettiä sitä ja sitä ketä nu**ivat. 

Ärsytyskynnykseni talloutui kommenttien alle ja huusin vastaan, että lopeta, olen näiden lasten äiti enkä halua, että heille puhutaan noin. ”Et varmaan haluakaan!” nainen haastoi enkä osannut muuta kuin uhata soittavani poliisit ja aloin kaivaa puhelinta taskusta. Myyjä pyysi naista poistumaan ja hän lähti tehden rivoja eleitä ja kysellen ilkkuen mitä aion poliiseille sanoa hänen nimekseen. 

Ärrän myyjä on todella mukava ja hän pyyteli tilannetta vuolaasti anteeksi, vaikkei se missään nimessä ollut hänen hallittavissaan. Hän toimi erittäin hienosti, ei provosoitunut vaan pysyi asiakaspalvelijana loppuun saakka. Päivää ennen lomansa alkua sain kuulla, mahtaa tulla tarpeeseen! 

Omaan käytökseeni olin hieman rauhoituttuani pettynyt, minun olisi pitänyt osata kysyä mikä naisella on hätänä tai voisinko auttaa häntä. Paras osaamiseni ei ole mielenterveydessä, siihen reagointi ei tule selkärangasta, kun tilanne on yllättävä. Sen sijaan uhkasin poliisilla ja osan aikaa olin huomioimatta. 

Olen nähnyt sairaalassa työskennellessäni monenlaista sekavuustilaa ja siitä eittämättä oli kyse, sen verran leiskuvasti naisen silmät paloivat päässä. Toisaalta en tiedä oliko kyseessä mielenterveysongelmat vai huumeet vai molemmat. 

Lasten kanssa kävimme tilannetta pitkään läpi, pienemmän kanssa puhuin ihmisten sairaudesta ja vertasin psykoosia sydänkohtaukseen, sillä sen vertauksen ja avuntarpeen hän ymmärsi. Isomman kanssa puhuin myös huumeista ja siitä, miten arvaamatonta käytöstä ne voivat aiheuttaa ja miten silloin on parempi vain väistää. 

Toivottavasti nainen saa apua. Toivottavasti lapseni Mitä tein viikonloppuna -aine ei käsittele pelkästään tätä tapausta.

Jos nyt jotain hyvää tästä haen, sain kimmokkeen perehtyä tarkemmin mielenterveyden kriisityöhön ja huumetilanteeseen Turussa. Jotain voi selkeästi parantaa.

Kesävaalit

Oikeusministeriö päätti tänään kuntavaalien siirtämisestä kesäkuulle. Mielestäni päätös on ainoa oikea tällä hetkellä käytettävissä olevalla tiedolla. Politiikka on alisteinen terveydelle ja laajat altistumisen vuoksi käytössä olevat eristykset ovat myös uhka demokratian toteutumiselle. 

Toivotaan, että koronatilanne ja rajoitukset helpottavat kesäkuulle käydessä. Yksittäiselle ehdokkaalle tilanne on sekava, sillä aikaa ja rahaa on budjetoitu alkuperäistä ajankohtaa ajatellen. Mutta sellaista se elämä osaa olla, yllättävää. 

Terveydenhuolto on tällä hetkellä hirvittävässä paineessa. Turkuun etsitään koronajäljittäjiä tuntityöhön, sillä omat työntekijät eivät enää pysty selviytymään työkuormasta. Suuri osa sairastaa kotonaan mutta myös heihin terveydenhuolto on yhteydessä, ettei tilanne pääse äkisti kotona pahenemaan. Samaan aikaan viedään läpi monimutkaisia rokotusjärjestelyjä, sairaaloissa pidetään yllä eristyspaikkoja ja useita koronatutkimuksia ja tietenkin hoitoa saavat edelleen kaikki muita sairauksia sairastavat. 

Kyllä, päätös siirrosta on oikea sekä terveydenhuollon että demokratian kannalta. Yksittäisen ehdokkaan vastoinkäymiset tai puoluepolitikointi eivät ole tässä merkittäviä seikkoja. 

Hyvinvointirahaa tarjolla!

Kunnille on tarjolla vuoden 2023 alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa. Rahaa tulee sen mukaan, miten aktiivisesti kunnat toimivat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös soteuudistuksen jälkeen. Tulevalla valtuustokaudella tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan suoraan rahoitukseen. 

Tätä lisäosaa, eli niin sanottua HYTE-kerrointa mitataan joka kunnalle samoilla, kunnan toimintaa kuvaavilla indikaattoreilla. Muutoksesta parempaan suuntaan palkitaan suuremmalla rahoituksella. Eli paremmin voiva kunta, enemmän rahaa! Mahtavaa, eikö? 

Prosessi-indikaattorit kertovat millaista kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työ on. Nämä on nyt asetettu peruskouluille, liikunnalle ja kuntajohdolle. Kiintoisia ovat myös tulosindikaattorit, joilla seurataan millaisia muutoksia kunnan asukkaiden terveydessa ja hyvinvoinnissa on tapahtunut kahden vuoden kuluessa. Indikaattorit eivät ole pysyviä, jotta muutosta saadaan aikaan laaja-alaisesti.

Hyte-kerroin pähkinänkuoressa. Kuva THL.

Tykkään tästä mallista! Ei pakko vaan kannustin ja indikaattorit on asetettu siten, että niihin on todella mahdollista tehdä muutoksia. Edustettuina ovat eri ikäryhmät ja kunnat ovat keskenään samalla viivalla. 

Oi kunpa vain ehdolla olisi joku terveyden edistämisen ammattilainen, joka tarttuu tähän kuin sika limppuun. Eikun onhan. Minä.

Lisätietoa löytyy THL:n sivuilta ja indikaattoreista Sotkanetistä.

Työ tekijäänsä kiittää

..vai kiittääkö? Sairaanhoitajana olen seurannut tiiviisti keskustelua hoitoalan työoloista ja hoitajapulasta mm. kotihoidossa. Tätä kirjoitettaessa Kuntarekryssä oli avoinna 54 sairaanhoitajan ja 37 lähihoitajan paikkaa Turussa.

Terveydenhuolto on mitä suurimmassa määrin tuottavaa, ilman sitä ihmiset eivät toipuisi takaisin työkykyiseksi tai pystyisi asumaan yhtä pitkään kotona Tämä tulos, hoidon vaikuttavuus on erittäin hankalasti mitattavissa. Ei voida tehdä kaksoissokkoutettua tutkimusta, jossa puolet potilaista jätettäisiin arvalla ilman hoitoa ja seurattaisiin millaiset vaikutukset sillä on yksilöön, perheeseen ja yhteiskuntaan.

Terveydenhuollossa tasapainoillaan tutkitusti vaikuttavan hoidon ja sen aiheuttamien kustannusten ristipaineessa. Julkisella terveydenhuollolla on velvollisuus käyttää vaikuttavia menetelmiä. Esimerkiksi vaikuttavaksi todettu, elintapamuutoksiin motivoiva ohjaus voisi vähentää potilaiden sairastumista mutta mikä organisaatio ja henkilöstöryhmä sen toteuttaa, millä ajalla ja mitä se saa maksaa? Tulos ei näy välittömästi ohjausta toteuttavassa organisaatiossa.

Niin miten tämä niihin avoimiin työpaikkoihin liittyy?

Terveydenhuoltoa on pyritty tehostamaan ottamalla käyttöön uusia hoitoja, lisäämällä tehtäviä ja vähentämällä välittömiä kustannuksia. Samanaikaisesti julkiselle puolelle ohjautuvat myös monisairaimmat ja vaativinta hoitoa tarvitsevat. Työ on muuttunut vaativammaksi ja raskaammaksi mutta työn tekemisen mahdollisuudet eivät ole muuttuneet samaa tahtia. Meillä on edelleen yksi palkka samasta työstä, suoritti sen miten hyvin (tai huonosti) tahansa. Palkka määräytyy nimikkeen, ei osaamisen mukaan. Hoitajan mahdollisuudet suunnitella työtään tai vaikuttaa sen suorittamiseen ovat keskimäärin hyvin vähäiset. Perinteisesti hoitajan työn etu on ollut sen jääminen työpaikalle mutta tämäkin on muuttunut, sijaistilanteen ollessa hankala vapaa-ajalle tulee soittoja ja whatsapp-viestejä, joissa ehdotetaan lisävuoroja tai vuoronvaihtoja.

Olen odotellut tämänkaltaista työpaikkailmoitusta: ”Hei sinä terveysalan ammattilainen, tule meille töihin! Meille olet yhtiön tärkein voimavara ja käyntikortti asiakkaille. Kun sinä voit hyvin, myös asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Työn prosessit on laadittu moniammatillisesti sujuviksi ja seuraamme ja kehitämme niitä jatkuvasti.

Luotamme työntekijöidemme ammattitaitoon mutta kukaan ei odota sinun osaavan kaikkea heti. Alkuun saat laajan perehdytyksen mentoriltasi ja hän pysyy myöhemminkin tukenasi. Haluamme tuntea työntekijämme ja tarjota sinulle mahdollisuuden kehittyä. Osaamisen kehittäminen näkyy sekä työtehtävissä että palkkauksessa.”

Soteuudistuksen pitäisi tuoda muutos palveluiden saatavuuteen ja järjestämiseen. Pidän tärkeänä, että muutosta tulee myös osaavan henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtimiseen, sillä ilman heitä ei ole myöskään hoitoa ja hoivaa.

Toinen vuosi suojautumista?

COVID-19 rokotuslagenula kädessä.
Rokote on herättänyt intohimoja puolesta ja vastaan.

Koronarokotukset päästiin jo joulun ja uudenvuoden välipäivinä aloittamaan Turussa. Tämä on todella hienoa!

Rokotteen saavat ensimmäiseksi koronapotilaiden kanssa työskentelevät, jotta terveydenhuolto pysyy toimintakykyisenä. Seuraavaksi tulevat luonnollisesti riskiryhmät. Tyks on rokottanut jo 1000 henkilöstön jäsentä ja Turun kaupunki totta kai omaa henkilöstöään.

Iltapäivälehdet ovat uutisoineet rokottamisen hitaudesta mutta huomioiden rokottamisen vaatimat ajanvaraukset, kylmäketjun katkeamattomuuden, osastojen henkilökunnan vaiheittaisen rokottamisen mahdollisten rokotuskomplikaatioiden aiheuttaman potilashoidon haitan minimoimiseksi ja vuorotyön aiheuttamat haasteet, rokottaminen on mielestäni edennyt erittäin hyvin Turun alueella.

Rokotteiden saantijärjestys on jaettu valtakunnallisesti 11 ryhmään ja odottelen perheeni kanssa pahnan pohjimmaisena vuoroani saada rokote ilmeisesti vuoden 2021 lopulla. Suojautumiselle ja turvaväleille on siis tarvetta vielä pitkään.

Oman elämän rajoitukset on helppo sietää, sympatiani ovat ehdottomasti niiden puolella jotka eivät työnsä puitteissa pysty rajoittamaan kontakteja tai liikkumista. Heidän ja riskiryhmien vuoksi jaksan käyttää maskia, liikkua mahdollisimman vähän väkijoukoissa ja välttää tarpeettomia kontakteja. Pysykää turvassa. <3

103-vuotias Suomi

Tämän vuoden itsenäisyyspäivä on poikkeuksellinen. Emme pääse tapaamaan läheisiä, emme voi liikkua vapaasti, emme voi osallistua kuten ennen. Nämä ovat silti rauhanajan rajoitustoimenpiteitä ja aiheuttamastaan epämukavuudesta huolimatta kestettävissä.

Talvisodan alkamisesta tuli noin viikko sitten kuluneeksi 81 vuotta. Vapaan ja itsenäisen maamme puolesta moni kuoli tai antoi terveytensä. Tuota uhrausta on vaikea käsittää rauhan aikana syntyneenä ja kasvaneena.

Nyt tarvitaan pandemiaohjeistuksen noudattamista ja omaehtoista liikkumisen vähentämistä. Yhteisen turvallisuutemme puolesta se on vähintä mitä voin omalta osaltani tehdä. Pidetään huolta toisistamme.

Hyvää ja turvallista itsenäisyyspäivää!