Rohkeasti kohti tulevaa

Kerrankin Turussa on lunta myös uudenvuoden alla! Olen iloinnut lumesta, lomasta ja koko ajan nousevasta koronarokotusprosentista. Muutamia huolenaiheitakin yrittää nousta pintaan. 

Uutisiin on noussut aluevaalien alhaiseksi ennakoitu äänestysprosentti. Hassua, media julkisoi alhaisesta prosentista sen sijaan että rummuttaisi vaalien tärkeyttä kansalaisille. Tämä sataa tietysti niiden laariin, joiden äänestäjät ovat uskollisimpia (Lue: Kokoomus). Toki toivoisin koko äänestysjärjestelmän rukkaamista hieman modernimmaksi. Ennakkoäänestys kestää onneksi viikon ja paikat ovat kulkureittien varrella ostoskeskuksissa. 

Huolestuttavaa tämä on siksi, että yhteiskunnan moniäänisyys ei toteudu, jos vain pieni osa äänestää. Arvoista tässä lopulta on kyse, ja asiantuntemuksesta. Toivon hartaasti, että valituiksi tulee mahdollisimman moni sosiaali- ja terveysalan tai pelastustoimen työntekijä, jotta työtä pystytään kehittämään sisältäpäin sen arjen tuntevien avulla. 

Eikä koronakaan juuri helpota tilannetta vaikka omikron ei toistaiseksi ole vaikuttanut vakavia tautimuotoja aiheuttavalta. Sain itse kolmannen piikin ennen joulua ja tänään käytin lapseni ensimmäisessä rokotuksessa. Terveys on edelleen ohjenuorani, joten uusia ihmisiä ei paljon pääse tapaamaan ja kuulemaan heidän ajatuksiaan. Haitallista tietysti meille uusille kasvoille, tunnettavuutta ei entisestään ole, kuten ei tukea laajaan mainontaankaan. Noo, yrittää täytyy ja kuten isäni aina sanoi, anna hevosen huolehtia, sillä on isompi pää. 

Eli kohta valjastan tukijoukkoni (=lapseni ja mieheni) ja suuntaan ihan perinteisesti jakamaan mainoksia postiluukkuihin. Samalla voi siivoilla rakettiroskia pois ympäristöstä. Pyydän jo etukäteen anteeksi jokaiselta, joka ei olisi mainosta halunnut mutta olen sen vahingossa ehtinyt työntää luukusta sisään! Joskus tyttöjä paimentaessa sattuu vahinkoja ja tarkkaavuus herpaantuu. 

Valoa ja onnellisia tapahtumia ensi vuoteesi toivottaen, 

Riikka. 

Vähemmän hoitoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Otsikko näyttää kirjoitettuna järjenvastaiselta. Tämä on silti nykytilanne. Suomessa työterveyshuolto aiheuttaa vinouman terveyskeskusten kävijäkuntaan. Työterveyshuollon taso vaihtelee työpaikasta riippuen.

Oma työnantajani, julkinen sektori, ostaa henkilöstölleen pitkälti sen, mikä on lain mukaan pakollista. Naisvaltaisella alalla naistentaudit on rajattu ulkopuolelle. Akuuttiin hoitoonkaan työterveyttä ei ole meillä tarkoitettu, joskus voi hyvällä onnella saada ajan ilmaiselle lääkärikäynnille.

Täysin toinen tilanne on yksityisellä puolella työskentelevällä puolisollani. Hänen työterveytensä hoitaa pois vaikka tikun jalasta ja sairastapauksissa yhteyttä pidetään tiiviisti. Epäilemättä palvelu on myös huomattavasti kalliimpi. Eri palveluvalikoimasta huolimatta kyseessä on kuitenkin terveyttä edistävä ja ylläpitävä palvelu, joka kuuluu vain työssäkäyville. Erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuolto kiinnittää runsaasti huomiota.

Terveyden epätasa-arvo

Entäs ne jotka eivät käy töissä? Ovat sairaita tai eläkkeellä? He maksavat itse nopeasta hoidosta yksityisellä tai hitaammasta terveyskeskuksessa. Hieman nurinkurista; jos olet jos sairas tai iäkäs, saat hoitoa vähemmän kuin ollessasi työssä ja parempikuntoinen.

Tarttumattomat-verkoston muodostavat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä maan suurin tieteellinen seura, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkoston tavoitteena on valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyö kansansairauksien ehkäisemiseksi. Verkosto on sanoittanut tasa-arvoisen terveyden edistämisen aluevaalitavoitteissaan:

Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.

Allekirjoitan tämän täysin. Kipukohtia on tällä hetkellä monia. Ensinnäkin hoitoon pääsyn vaikeus. Terveyskeskukseen ei niin vain kävellä ja takaisinsoittoautomaatit sekä heikot nettivarausohjelmat lannistavat sitkeämmänkin ajanvaraajan. Toiseksi hoidon laatu, jota ei kilpailutuksissa paljoa painoteta. Kolmanneksi SoTe-järjestelmän pirstaloituneisuus, joka tekee moniongelmaisen hoidon kokonaisuudesta reikäisen tilkkutäkin. Neljänneksi henkilökunnan pako alalta monistakin syistä, mainittakoon nyt vaikka johtaminen, palkkaus, kivikautiset organisaatiorakenteet, olemattomat etenemismahdollisuudet ja liukuhihnamaiseksi pakotettu työ. Ja nämä ovat vasta ne tärkeimmät.

Kannattaa tutustua Tarttumattomat -verkoston kotisivuihin https://www.tarttumattomat.fi ja vaalitavoitteisiin vielä tarkemmin avattuna täältä: https://www.tarttumattomat.fi/@Bin/172728/Tarttumattomien_aluevaalitavoitteet_2022.pdf .

Kuten esimerkeistä käy ilmi, verkoston työ ei tietenkään yksin riitä. Hyvinvointialueille tarvitaan hallinnollisten ja polittisten osaajien lisäksi substanssin taitajia. Niitä, jotka tuntevat asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden haasteet käytännössä. SoTe-alan rautaisia osaajia. Kehittäminen tapahtuu aina sisältäpäin, työtä tekevien ja palveluja käyttävien tiedon avulla.

Ensimmäinen kerta

Jokaisen on syytä olla valppaana tammikuussa, sillä silloin järjestettävissä ensimmäisissä aluevaaleissa ratkaistaan terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen järjestäminen jatkossa. Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta (+ Helsinki), jotka hoitavat jatkossa KOKO alueen toiminnan organisoinnin.

Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022

Varsinainen vaalipäivä 23.1.2022

Rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle ja kunkin hyvinvointialueen osuus on laskettu varsin kattavin mittarein. Huomioon on otettu mm. alueen ikärakenne, sairastavuus, kaksikielisyys, saaristot, välimatkat, maahanmuuttajien osuus yms. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että jos alueilla on aiemmin resurssoitu liian vähän rahaa terveydenhuoltoon, käytettävissä oleva summa kasvaa. Joka tapauksessa alueille myönnetään viiden vuoden ajan joka vuosi hieman enemmän rahaa tehtävien hoitamiseen.

Mikään raha-automaatti järjestelmä ei ole. Hyvinvointialueet saavat siis tarkkaan lasketun summan, jolla järjestetään mm. sairaalahoito, terveyskeskushoito, sosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden hoiva, päihdehuolto jne. Palvelut voidaan tuottaa itse tai ostaa osin yksityisiltä palveluntarjoajilta. Ostopalveluja hankittaessa täytyy muistaa että käytössä on tosiaan se tietty summa rahaa. Onkin syytä laskea tarkkaan hankitaanko sillä palvelua yritykseltä, jonka tarkoitus on tuottaa toiminnasta voittoa itselleen. Voitto on tietenkin leivottu hintoihin, joita alueelta veloitetaan. Toisaalta voidaan käyttää sama summa omien palvelujen kehittämiseen.

Nyt on tilaisuus järjestää asiat paremmin. Uudistuksen tavoitteena onkin nostaa asiakas keskiöön palvelujen järjestämisessä. Kun tähän saakka huolineen on joutunut kulkemaan usealla luukulla, nyt organisaatio järjestetään palvelemaan yksilöä (ns. yhden luukun periaate). Lisäksi kuntalaiset saavat jatkossa palveluja tasa-arvoisemmin asuinpaikasta riippumatta.

Kaikki lähtee ennaltaehkäisevien palveluiden helposta saatavuudesta. Esimerkiksi lapsiperheen ei tarvitse etsiä apua eri tahoilta ja terveyskeskukseen sekä kiireettömään hammashoitoon pääsee ennen kuin vaivat alkavat muuttua vakavammiksi. Näinhän pitäisi itsestäänselvästi olla mutta kun ei tällä hetkellä ole.

Käytä ääntäsi tammikuussa! Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, meidän kaikkien palveluista päättää pieni vähemmistö.