Otsikko näyttää kirjoitettuna järjenvastaiselta. Tämä on silti nykytilanne. Suomessa työterveyshuolto aiheuttaa vinouman terveyskeskusten kävijäkuntaan. Työterveyshuollon taso vaihtelee työpaikasta riippuen.
Oma työnantajani, julkinen sektori, ostaa henkilöstölleen pitkälti sen, mikä on lain mukaan pakollista. Naisvaltaisella alalla naistentaudit on rajattu ulkopuolelle. Akuuttiin hoitoonkaan työterveyttä ei ole meillä tarkoitettu, joskus voi hyvällä onnella saada ajan ilmaiselle lääkärikäynnille.
Täysin toinen tilanne on yksityisellä puolella työskentelevällä puolisollani. Hänen työterveytensä hoitaa pois vaikka tikun jalasta ja sairastapauksissa yhteyttä pidetään tiiviisti. Epäilemättä palvelu on myös huomattavasti kalliimpi. Eri palveluvalikoimasta huolimatta kyseessä on kuitenkin terveyttä edistävä ja ylläpitävä palvelu, joka kuuluu vain työssäkäyville. Erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuolto kiinnittää runsaasti huomiota.
Terveyden epätasa-arvo
Entäs ne jotka eivät käy töissä? Ovat sairaita tai eläkkeellä? He maksavat itse nopeasta hoidosta yksityisellä tai hitaammasta terveyskeskuksessa. Hieman nurinkurista; jos olet jos sairas tai iäkäs, saat hoitoa vähemmän kuin ollessasi työssä ja parempikuntoinen.
Tarttumattomat-verkoston muodostavat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä maan suurin tieteellinen seura, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkoston tavoitteena on valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyö kansansairauksien ehkäisemiseksi. Verkosto on sanoittanut tasa-arvoisen terveyden edistämisen aluevaalitavoitteissaan:
”Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.”
Allekirjoitan tämän täysin. Kipukohtia on tällä hetkellä monia. Ensinnäkin hoitoon pääsyn vaikeus. Terveyskeskukseen ei niin vain kävellä ja takaisinsoittoautomaatit sekä heikot nettivarausohjelmat lannistavat sitkeämmänkin ajanvaraajan. Toiseksi hoidon laatu, jota ei kilpailutuksissa paljoa painoteta. Kolmanneksi SoTe-järjestelmän pirstaloituneisuus, joka tekee moniongelmaisen hoidon kokonaisuudesta reikäisen tilkkutäkin. Neljänneksi henkilökunnan pako alalta monistakin syistä, mainittakoon nyt vaikka johtaminen, palkkaus, kivikautiset organisaatiorakenteet, olemattomat etenemismahdollisuudet ja liukuhihnamaiseksi pakotettu työ. Ja nämä ovat vasta ne tärkeimmät.
Kannattaa tutustua Tarttumattomat -verkoston kotisivuihin https://www.tarttumattomat.fi ja vaalitavoitteisiin vielä tarkemmin avattuna täältä: https://www.tarttumattomat.fi/@Bin/172728/Tarttumattomien_aluevaalitavoitteet_2022.pdf .
Kuten esimerkeistä käy ilmi, verkoston työ ei tietenkään yksin riitä. Hyvinvointialueille tarvitaan hallinnollisten ja polittisten osaajien lisäksi substanssin taitajia. Niitä, jotka tuntevat asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden haasteet käytännössä. SoTe-alan rautaisia osaajia. Kehittäminen tapahtuu aina sisältäpäin, työtä tekevien ja palveluja käyttävien tiedon avulla.
